Tutkimus ja tarkastus

Kiinteistön tutkimus ja tarkastus

Kiinteistön arvon säilyminen tai nostaminen edellyttää suunnitelmallista kiinteistön kunnossapitoa ja rakennuksen tai rakenneosan kunnon selvittämistä. Autamme kiinteistökehittäjiä ja -omistajia tarjoamalla laadukkaat arvio- ja tutkimuspalvelut:

  • Kiinteistöjen kuntoarviot
  • Kiinteistöjen kuntotutkimukset
  • Asuntokaupan kuntotarkastukset
  • Betonirakenteiden kuntotutkimukset
  • Käyttöikäarviot
  • Rakenteellisen turvallisuuden arvioinnit
Kiinteistön tutkimus ja tarkastus

Kuntoarvio

Kiinteistöjen kuntoarvio on tärkeä osa kiinteistöjen ylläpitoa. Kuntoarviossa kuvataan rakennuksen arvion suoritushetken kuntoa ja arvioidaan rakennusosien, kuten seinä- ja kattorakenteiden sekä ikkunoiden ja ovien kuntoa.

Osana kuntoarviota laaditaan myös pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS), jonka avulla kiinteistön omistajat voivat laatia kunnossapitosuunnitelman ja myös budjetoida varoja korjaustoimenpiteitä varten. Kiinteistöjen kuntoarviot laaditaan kymmenelle (10) vuodelle kerrallaan.

Kuntotutkimus

Mikäli kiinteistön kuntoarviossa havaitaan poikkeavaa, joka vaatii lisäselvitystä tai muutoin kohteessa on havaittu sisäilmaongelmaan viittaavia tekijöitä, voidaan kiinteistöön tai rakennusosaan tilata kuntotutkimus.

Kuntotutkimus eroaa kuntoarviosta siten, että kuntoarvio suoritetaan ennakkotietoon ja aistinvaraiseen tarkasteluun. Kuntotutkimuksen yhteydessä avataan rakenteita ja tarkastellaan rakenteiden ”sielunelämää” tarkemmalla silmällä. Lisäksi osana kuntotutkimuksen otetaan materiaalinäytteitä ja mitataan rakenteen toimivuutta erinäisillä mittauksilla.

Kiinteistökehityspalveluidemme kautta tarjoamme kiinteistöjen kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia ammattitaitoisesti ja kustannustehokkaasti. Laadimme myös edellä mainittujen kriteerien mukaiset yksityiskohtaiset selvitykset kiinteistöjen ja rakenteiden kunnosta. Lisäksi osana pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS) laadimme myös kustannusarviot tulevista korjaustoimenpiteistä.

Rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista on annettu valtioneuvoston asetus 300/2015. Rakenteen turvallisuuden arviointi tulee suorittaa rakennuksiin, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

  • Rakennuksessa on laajarunkoinen osa, jonka kerrosala jossain kerroksessa on vähintään 1 000 neliömetriä; ja
  • Rakennuksen kattokannattajat ovat:
    • Tehdasvalmisteiset ja niiden jänneväli on vähintään 18 metriä: tai
    • Paikalla valmistettu ja niiden jänneväli on vähintään 15 metriä

Haitta-ainekartoitukset

Toteutamme haitta-ainekartoitukset koulutetulla (AHA-pätevyys) henkilöstöllä. Kaikki haitta-ainekartoituksessa kerätyt materiaalinäytteet tutkitaan yhteistyössä toimivan akkereditoidun asbesti- ja haitta-ainelaboratorion toimesta.

Kartoituksesta laaditaan raportti, josta ilmenee haitta-aineen sijainti, määrä, laatu ja pölyävyys.

Rakentamisen historiassa on käytetty erilaisia haitta-aineiksi luokiteltuja materiaaleja, jotka ovat terveydelle haitallisia. Tunnetuin haitta-aineena pidettävä rakennusmateriaali on ollut asbesti, joka on useiden kuitumineraalien yhteisnimitys.

Vuoden 2016 alusta voimaan tullut lainsäädäntö velvoittaa rakennustyöhön ryhtyvän selvittämään purettavien rakennusmateriaalien asbestipitoisuuden, mikäli rakennus on rakennettu ennen vuotta 1994.

Asuntokaupan kuntotarkastus

Asuntokaupan yhteydessä ostajan ja myyjän turvaksi laaditaan kohteen kuntotarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää molemmille osapuolille rakennuksen kauppahetkeä vastaava kunto ja mahdolliset tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä vastaamme mielellään myös myyjää tai ostajaa askarruttaviin rakenneratkaisuihin ja avustamme myös muissa kiinteistön kehitykseen liittyvissä tehtävissä.

Betonirakenteiden kuntotutkimukset

Betonirakenteiden kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää betonisen rakenneosan kuntoa, korjaustarvetta ja mahdollisten vaurioiden laajuutta. Tyypillinen betonirakenteiden kuntotutkimuksen kohde on rakennusten julkisivut ja betonirakenteiset parvekepielet/-laatat.

Betonirakenteiden kuntotutkimuksessa tarkastellaan ja selvitetään:

  • Kiinteistöjen kuntoarviot
  • Mahdollisia vaurioiden esiintymisalueita
  • Vauriotyyppejä (kuten halkeamat, pakkasrapautuminen ja terästen korroosio)
  • Julkisivuelementtien kiinnitykset
  • Parvekeranteiden kiinnitykset ja yleiskunto
  • Mahdolliset aiemmin tehdyt korjaukset
  • Kosteustekninen toimivuus
  • Materiaalien haitta-ainepitoisuudet

Lisäksi betonirakenteiden kuntotutkimuksen yhteydessä porataan lieriönäytteet, joista arvioidaan rakenteiden paksuudet, rakenteen kunto, karbonatisoituminen ja betonipeitteen paksuuden arviointi.